Nukuimme joten kuten... Selkä on kipeä, mutta päätä ei ole särkenyt muutamaan päivään. Oloni on muutenkin huomattavasti positiivisempi. Katson tulevaisuuteen, enkä näe sitä vierelläni. Se on onneksi lopettanut sen piirityksen. Olisin pian voinutkin antaa periksi...

Lapset menevät tänään sille. Minä menen ostamaan itselleni kunnon tietokoneen!!!! Saan kuvat kamerasta koneelle ja nyt sitten fiksusti opettelen ne vielä kopioimaan cd:lle. Saan sitten päivitettyä tuota julkistakin blogia. Kyllä onkin ollut kurjaa, kun juttuja olisi ollut vaikka kuinka, mutta kuvia ei olis saanu mukaan. Ehkäpä jo huomenna... Sikäli mikäli saan koneen asennettua :D

Lapset kyllä tulee illalla takaisin, en anna niitä yöksi sinne. Kuopus on ihan liian pieni vielä. Mutta kiusaus olisi suuri. Saisin nukkua koko yön! Ja aamulla niin pitkään kuin unta riittäisi. No, joskus myöhemmin sitten.

Ai niin, sain imuroitua! Ei kyllä enää näytä siltä, lelutkin on ympäri taloa, taas. Mutta enimmät villakoirat saivat kyllä häädön.

Kyllä tämä tästä!

Vieläköhän sitä osaisi flirttailla... Jos siellä kaupassa olisi joku söpö myyjä? Uskaltaisinkokaan?