Se pyysi minut ulos... Illalla. Perjantaina.
Kävimme paikallisessa. Ennen sitä kävimme saunassa. Meillä. Kahdestaan.
Se jäi sitten meille yöksi.
Äitinsä kysyi (piruillen??) aamulla siltä, joko hääpäivä on  sovittu. (Ei, vastasi se)
Ja kun se onnitteli isäänsä syntymäpäivän johdosta, niin isänsä sanoi (onnellisena??), että johan sinä siitä juhlapäivän teit...
Minä en tiedä mitä ajatella.
Se oli viime viikon aikana hakenut hunajat pesistä ja aloitellut linkoamaan. Minä olen ollut nyt viikonloppuna linkoamassa siellä myös.
 Ai niin, käväisin siellä kotipuolessani juhlistamassa äitini syntymäpäivää ja laittamassa sen yhden pesän talvikuntoon. Lähdimme tiistaina ja tulimme pe-iltana kotiin. To-del-la  rankka reissu.  Mutta  toisaalta niin mukava.  Myös esikoiseni oli siellä lastensa kanssa. Enempi juttua tuolla julkisessa blogissani.
 
Hunajien kanssa minulla ei ole enää mitään murhetta, eikä sen puoleen nurmikonkaan. Vaikken ole saanut ruohonleikkuria, niin ei tuossa nurmikossa ole juuri leikattavaakaan. Kuivuus nääs...

Yksi juttu vielä, Kuusamossa olisi myynnissä upea mökki! Siellä olen muutamana kesänä (ja talvenakin) ollut viettämässä lomaa. Se ei ole minun, vaan isäni. Hän luopuu siitä ajan puutteen vuoksi. Ja vähäisen käytön takia. Oikeastaan siellä ei ole muita ollut kuin minä ja lapset. Siitä on kuulemma vain vaivaa ja rahan menoa. Ymmärrän kyllä... Enhän minäkään ehdi sinne kuin kolme kertaa vuodessa muutamaksi päiväksi. Veljeni, joka asuu Kuusamossa, ei ehdi (perheineen) sinne senkään vertaa...

Edit.kävi täällä: mökki on myyty!

Ja vielä yksi juttu. Koskien tuota irtisanomistani.. Olen varautunut siihen karenssiin, saan kuitenkin kotihoidontukea. Mutta koska se on niin pirun surkea, niin siksi ottaisin loparit ja nauttisin työttömyyskorvauksesta. En ole vieläkään ehtinyt selvittää kuinka paljon se korvaus olisi. Olen kuitenkin viime vuosina ollut "vain" äitiyslomalla ja hoitovapaalla...