Tänään taas elämä hymyili!
Ai mitäkö on tapahtunut? Ei mitään ihmeellistä.
Viimeisetkin hunajat on pois pesistä. Pesämäärä väheni yhdellä. Ruokinta on päällä ja sen osalta saan huokaista syvään! Ne loput on kyllä linkoamatta, mutta huomenna sekin homma pitäisi olla ohi.
Nurmikko on taas leikattu. Sillä lainakoneella. Jospa olisi viimeinen kerta tälle vuodelle.
Sain aikaiseksi tilata uusia etikettejä hunajasankoihin. Olen myös saanut purkitettua ensimmäiset hunajat tälle syksylle ja olen osan jo vienyt myyntiin. Minulla on "oma hieroja", joka on jo parin vuoden ajan myynyt hunajaani. Ei niin suuria määriä, mutta kuitenkin. (Jälleenmyyjiä etsitään lisää, huom!)
Sain tänään pienet saunotettua ja he menivät suht´koht reippaasti nukkumaan.
Olen siirtänyt kuopuksen sängyn 4v:n huoneeseen ja olemme muutenkin hieman järjestelleet täällä.
(Josta se sai taaaaaas aiheen piikitellä, "hän vetää omat johtopäätöksensä minun makuuhuoneestani, jossa ei enää ole vauvan pinnasänkyä, eikä muutakaan lapsiin viittaavaa...")
4v:n huoneesta on siis tullut lastenhuone, johon on siirretty lähes kaikki lelut ym. Enää ne eivät siis ole ympäri taloa. Järjestys voi nyt pysyä paremmin yllä. Ehkä..
Kuukausi vaihtuu, laskin tässä yhtenä päivänä tulot ja maksettavat laskut. Jäin muutaman kympin plussan puolelle, vaikka nyt olikin kasaantunut "ylimääräisiä" laskuja roppakaupalla.. . Vesilasku, kiinteistövero jne.
13v:n tapaamiset isänsä kanssa alkavat taas pyöriä jotenkuten. Kuten aiemmin kerroin, hän ei ole isänsä luona ollut koko kesänä. Mutta huomenna menee. Pienimmistä en tiedä. Sillä on niin taas kiirettä... Sitä paitsi se luulee, että mulla ehkä voisi olla joku...
Olen myös saanut karistettua painoani ihan pikkiriikkisen, toki se voi tulla takaisin jo ensi viikolla, mutta suren sitä vasta sitten..
Ja aiemmin mainitsemani Mies... Olemme olleet yhteydessä. Viestittelemme, soittelemme ja vaihdamme sähköpostia.. Lisää miinuksia en ole hänestä löytänyt. Enempää en haluakaan hänestä kertoa. Vaikka niin taisin luvata?
Ai niin, pitikin korjata sitä yhtä kirjoitustani. Siitä ehkä saa sellaisen kuvan, että minä olisin iskenyt Hänet.. Ei se niin mennyt. Kun saavuin (hiipien) sinne baaritiskille, niin hetken päästä huomasin Hänet vähän matkan päässä. Kuitenkin ehdin pikkuhiljaa siirtyä tupakoivien puolelle ja tanssiakin muutaman kipaleen, ennenkuin Hän uskalsi tulla hakemaan. Pelasimme kyllä siinä silmäpeliä (kyllä, minä tein sen!!) koko ajan..
Nyt uskon, että hänellä ei kuitenkaan ole mitään perhettä siellä jossain. Mutta joku luuranko Hänenkin kaapistaan varmaan löytyy?? Vai voisiko olla olemassa juuri sellainen Mies, joka on kuin luotu minua varten??