Ei se ollu yhtään paha! Puoli kahdeksan olin osastolla, neuloin siinä sitten sukkaa ajankuluksi. Kipulääkärini tuli käymään ja kyseli kuulumisia, ihana ihminen! Huikkasi sitten pois lähtiessään, että nähdään iltapäivällä, jos ollaan hengissä. Kylläpä olikin kannustavaa ;) Mutta hän onkin huumorimiehiä. Kysyi onko piikitykselle esteitä; flunssaa, kuppaa, tubia tai sellaista, heh. Tämä lääkäri on cp-vammastaan huolimatta todella terävä lääkäri, kaupungin paras, olen kuullut. Ja olen erittäin paljon samaa mieltä. Piikin laittanut anestesialääkäri oli myöskin huippu tyyppi. Luki papereitani huolella ja tosiaan perehtyi niihin. Hän pyysi osaston lääkäriä laittamaan lähetteen uuteen magneettikuvaan, josko siellä selässä on vielä jotain. Vaikka todennäköisesti ei ole, mutta tutkitaan nyt kunnolla (kuulin, kun tämä lääkäri saneli: näinkin vähän ikää ja täysin työkyvytön). Hermovaurio on ja pysyy, todennäköisesti tämä kipupiikkikään ei auta särkyihin, mutta olipa todella ihana nähdä asialleen paneutuneita lääkäreitä. Niin ja kokea tuokin epiduraaali, en siis ole yhdessäkään synnytyksessäni sitä saanut.. Kun ei ole ehditty antaa.

Piikin sain puoli kymmenen maissa, hetki minua seurattiin siellä heräämössä ja sitten pääsin takaisin osastolle. Sain heti kahvia, oikein kaksi kuppia! Olinkin ravinnotta illasta asti. Puoli kaksi pääsin kotiin. Siinä vaiheessa puudutus alkoi pikkuhiljaa lähtemään pois ja oli todella tuskainen olo. Selkäänhän siis laitettiin myös kortisonia, jonka vaikutus alkaa vasta muutaman päivän kuluttua. Olen napsinut särkylääkettä, mutta edelleen on inhottava olla, selkää on selvästi rassattu! Tuskanhiki on päällä koko ajan. Eilen menin ajoissa nukkumaan, mutta olen nykyään nukkunut tosi huonosti, niin viime yönäkin. Asiaa ei parantanut kuopuksen läsnäolo sängyssäni.. Meinasin muuten nukahtaa sinne heräämöön, kun odottelin lääkäriä piikittämään :D Vaikka mun piti olla kauhean peloissani. En saanut edes mitään rauhoittavaa. En oikeasti osannut sitten pelätä, henkilökunta oli aivan mahtavaa ja lääkäri ihana (joko sanoin, että molemmat tänään tapaamani lääkärit olivat ihania???).

Nyt painun pehkuihin, toivottavasti huomenna on parempi päivä.