Tänään on ollut taas oikein rääkypäivä. Vaikka luulin jo, että olen pahimman yli päässyt. Ehkä jollakin tavalla osasin kuitenkin odottaa tämän rakkaustarinan loppuvan, silti se satuttaa.

Tänään olin kirkossa. En ole uskossa, olen eronnut kirkosta jo yli kymmenen vuotta sitten. Papin puhe itketti, kun hän puhui naimisiin menneestä parista. Tiedättehän: toisianne rakastakaa ja anteeksi antakaa...

Kirkon penkillä istuin ja nieleskelin itkua...

Huomenna sairaalaan kipupiikille. Sekin jännittää.