Työhaastattelu meni paremmin kuin hyvin. Mutta. Pomo lupasi soittaa ensi viikolla. En siis varmaankaan saanut sitä paikkaa. Ja tiedän syynkin. Pyysin palkaa enemmän kuin minimipalkka on. Tuntui tämä pomo olevan kovin tarkka kuluista. Siis työntekijöistä koituvista kuluista.
Melkein puolitoista tuntia minulla siellä meni. Kiertelimme tehdasta ja juttelimme kaikenlaista. Muuten kyllä varmaan tein hyvän vaikutuksen, mutta se raha..
Työpaikka sinänsä vaikutti tosi hyvältä, työntekijät mukavilta ja kaikin puolin olisi kelvannut minulle. Mutta katsotaan nyt sitten.
Jos tätä paikkaa en sitten saa, niin tiedän, että minulle on jossain sitten vielä parempi työ!
Täytyy vain alkaa etsimään sitä. Jokohan uskallan ottaa loparit siitä vakipaikasta.. Pääsisin sitten nauttimaan työttömyyskorvausta karenssin jälkeen..
Onpahan nyt sitten aikaa tehdä käsitöitä ja seurata kuopuksen kasvamista ja kaikkien uusien asioiden oppimista.
Mutta huomenna kuitenkin käyn päivähoitotoimistossa hakemassa hoitopaikkaa, jos vaikka tässä kuitenkin johonkin pääsen...
Positiivisin mielin täällä siis vieläkin ollaan!
Kyllä elämä on ihanaa!